Oon ihmetelly pitkään sitä, miksi monet ihmiset on niin hyökkääväisiä, etenkin jollain henkusellä puolella. Tavallusin syy on näyttänyt olevan, etteivöt he hyväksy jotain korkeaa asemaa joka minulle ln jossain heidän koordinaateissaan merkitty, ja menevät siksi valheiden kautta sosiaalusen asemansa vuoksi, piittaa matta mknkä kaiken yli kävelevät maailmankuvassaan. Kuitenkin he usein ovat koulya aikanaan käyneitä, niin että heidän pitäisi kyllä ymmärtää että kullakin on jotain ammatillusia vahvuuksia tms joilla ylläpitää jotain maailmassa kai tarpeellusta, ja henkilön yli käveleminen vie tuota työpanosta pois maailmasta, ja ylipäätään se, että jonkun työpanis on kolkain lailla mitaten tärkeä maailmassa, ei merkitse että se olisi jokin valta vähän kaiken ylu tai jokin muu iso asema, jota pitäisi välttää antamasta kellekään edes hetkuttäin. Vastaavasti muillakin aikyisilla ln omat vahvuutensa, mitkä missäkin koordinaatistossa tärkeitä.
Eli ehkei ole kyse minun asemastani vaan siitä, että he yrittivät kysellä jotain tujea tsitoon, jonka kuvittelivat lähes kaikilla aikuisilla sivistysmaissa olevan, tai ainakin monella tutuissa ryhmissä tutuissa maissa, mm itsellään. Mutta he ehkä kysyivät sitä väärkn sanoin, kun saivat vastsukseksi jonkun ammattigilosofin tapausen vaoaa-ajan oppimateriaalia kurjouttavan, jonja vahvuus objektiivinen ajattelu on aina ollut. Mutta ajattelyssa ei riitä että yksi muettii ja kurkouttaa vaan ajatuksista on hyötyä vasta jos muytkin, koko ryhmä kai, ne ymmörtävät ja mAilmankuviensa osaksi lmaksuvat. Eli heidän olisi pitänyt kysyä omantasoistaan apua, samassa määrin viitseliästä, eikä olettaa yksigtäisten ammattilaisten korvaavan isoja ryhmiä. Tavallusesti tietotyyppistä apua kydytään kirjastosta eikä henkinatkoilta, lapsuuden tutuilta tai jotain kuvaa tai bideota jostain joka osasi taidon muttei ole esiintyjätyyppinen karisma tms esiintymusen mahdollustava viisaus ym.
Kommentit
Lähetä kommentti