Uutisissa omi kuva Kouvolan kuin kuutioista rakennetun tyylusestä kurkosta, joka toi mieleeni mielikuvani siitä, missä minut on vauvana kastettu. En hahmottanut kurkkoa niin laatikkomallusena vaan ihmettelin pappeja ja luulin heidän laatikoilla viittaavan perspektiiveihin, esim eri ammattien koulutettuihin maailmmankuviin, ja niin hahmotin lähinnä laatikoiden alaosat ja siitä ylöspäin, mutta ihmettelin miksi antoivat äidilleni tilaa kuin hän olisi ollut viisaammin käyttäytyvä kuin mitä oli tavannut olla.
Papit vaikuttivat minulle sopivantasoisilta niin että kommunikaatiomahdollisuus oli ja heidän maailmankuviensa laajuus huojentavan samalla suunnalla kuin omani, kun taas äitini viivoista koostunut häkkyrärakennelmamainen ajattelu oli kamalan kehno kuvalliseen ajatteluun verrattuna. Minun ajattelukykyni oli ihmiselle harvinaisen hyvä ja kokonaiskuvallinen, joten oli vaikeaa löytää kirkkoa, missä olisi kyllin kokonaiskuvallinen näkökulma. Vielä nyt reilut 53 vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä että etenkin nuoruudenympäristöni ihmiset beesaavat kokonaiskuvallisuuden ja viisauden vaikutelmalla, eivätkä tuota tolkkua noin laajassa mittakaavassa vaan esim arvot valinneet siihen mikä sattui olemaan eli hävitykseen yms päin, eivätkä muutkaan usein ota huomioon, ettei ole hyväksi ottaa maailman mittakaavassa ym liian isoissa mittakaavoissa sellaisia tavoitteita, vaikka usein tulisi sellaista tuottaneeksi, vaan parempi olisi pitää sivistyneet tavoitteet oikein päin ja vain merkitä oman osaamisensa piiri ja laatu, arvot, mukavuusalue, taidot, ym.
Kommentit
Lähetä kommentti