" Tyypillisesti, jos joku tuntee toisen henkilön kovin hyvin, niin hän ei yleensä pyri kovkn lähelle, vaan on lähinnä kyllästynyt. Jos taas henkilö vai mikä lue on ihan outo, niin siitä toinen yleensä etsii lisöä havaintoja, jos aihe häntä kiinnostaa tai jos se ympäristössä täytyy varmuuden vuoksi suunnilleen tietää. Ihmiset yleensä pyrkivät hyvin lähelle henkilöitä, joilla on hyviä heille itselleen edullisia piirteitä jouta heillä itsellään ei ole yhtään tai lähes ollenkaan, ja muuten yleensä omasta puokestaan pysyisivät etäämpänä, paitsi tappamus- tai vahingoittamustarkoituksessa lähelle tai keskivertoetäisyydelle, jos esim juttuseura on hyväksi muttei sen lähempi. Niin liian lähelle pyrkivä ei sovi määräilemään. Vrt. liian etäisyyden vuoksi huonosti näkevä ottaa luettavan paperin katsottavaksi, kun taas jo tiedotteesta perillö oleva huitaisisi sen pois. "
Eli kovin iilimatomaisesti lähelle pyrkivä joko viihtyy, tai tahtomattaan joutuu lähelle esim hyötymistarkoituksessa tai toisten laittamana, tai on hyökkäystarkoitujsessa hiipivä tai pihalla kaikesta kuin ufo, esim onko eroa nurmikln, heinänkirren, talon, eläimen, ihmisen, eri ilmastojen ha eri henkilöuden välillä? Niinpä useaa lähelle pyrkivää ei pitäisi korvata yhdellä caan noilta henkilöiltä kai puuttuu elämänkojemusta eikä sitä samaan kummaan tilanteeseen aina joutuminen selvennä, jollei ko henkilö ole hyvissä väkeissä, omaa samaistumisryhmää ihan käytännössäkkn ja taitavampi yms.
Kommentit
Lähetä kommentti